Mikä siinä on, että jokaisen ensimmäisen kerran kuuluis olla jotenki hirveetä ilotulitusta. Aina sanotaan, että ekalla kerralla se on mahtavaa. Kannattaa kokeilla ku eka kerta on paras. Ekaa kertaa ja niin kivaa! Eka koulupäivä. Eka työpaikka. Ensi suudelma.

Ja tietysti EKA kerta.

 

No, ekana koulupäivänä sitä seisoo vieraiden lasten keskellä, räkänokkaisena pikku likkana tahraisessa kukkamekossa. Joka puolella on isompia lapsia jotka kattoo pikku ykkösiä ku pikaruokapaikan tarjous hamppareita. Pissathan siinä tulee housuun vähemmästäki. Kauhusta kankeena ja housut märkinä juostaan luokkaan toisten lasten töniessä päin seiniä. Ensimmäisenä opettaja kysyy, kuka osaa jo lukea. Olet yksi niistä kolmesta luuserista jotka eivät viittaa. Kuka osaa laskea? Viittaat, ja opettajan kysyessä kuinka moneen, vastaat, että vaikka sataan. Alat laskea: 1,2,3,4,5 ja menet täysin lukkoon. Ööö... 8, 10, 13... ööö... 20 tai 43. Muut kersat räkättävät inhottavasti ja seuraavat kuusi vuotta olet se, joka ei osaa laskea.

 

Eka työpäivä. Miten sitä voi kuvailla. Vanhemmat työntekijät tuijottavat vihaisesti ja mutisevat, että minun paikkaanihan et vie. Onnistut unohtamaan pomosi nimen ja törmäät rullakolla työkaveriisi. Kahvitauolla joka tuoli on varattu ja alistuneena istut nurkassa vessan vieressä (apulaisjohtajalla on pakkomielle laulaa vessassa ollessaan) Työpäivän lopuksi sinua on kolmesti uhkattu potkuilla, olet saanut uusia vihamiehiä ja lähes varma ettei postimies törmännyt sinuun vahingossa. Vielä 50 vuotta ja olet vapaa!

 

Ensimmäinen suudelma..... Romantiikkaa ja ilotulitusta.... ja paskat! Ensin jahkaillaan puolituntia, että juupas eipäs, sitten kun viimein on päästy asiaan, nenät ja hampaat kolisevat yhteen ja kun yrität intohimoisesti kääriä kätesi hänen niskaansa, onnistut melkein puhkaisemaan hänen silmänsä. Suudelma itsessään on pettymys. Tyyppi kuolaa kuin viimeistä päivää, puhumattakaan hänen loputtoman suuresta suustaan jonka hän avaa ammolleen ja läiskäisee vasten naamaasi. Vielä kun hän tunkee turpean, banaani purkan makuisen kielensä kurkkuusi, on ensi suudelma täydellisen epäonnistunut! Jälkikäteen puoli naamaa on märkänä ja toivot voivasi vajota maan alle. Tyyppi ehdottaa revanssia ja sinä pakenet paikalta (hyvällä tuurilla) vedoten hammas-särkyyn.

 

Eka kerta. EKA kerta. EKA KERTA. Se on  todellakin nostettu jalustalle. Murrosiän myötä saapuu myös alituinen stressi ekasta kerrasta. Hyvässä lykyssä sitä tuijottaa itseään peilistä päivittäin ja ihmettelee, että nuoko ne nyt on ne tissit? Eihän tuommoista pömppö mahaa kukaan halua katsoa! Miksi reiteni näyttävät mannapuurolta? Ja miten sitä pitäisi naama laittaa kun on niin kiire näyttää seksikkäältä? Ja mistä sitä löytäisi sen unelmien prinssin, joka tajuaisi millaista kaiken pitäisi olla? Ja miten toteuttaa tuo täydellinen fantasia?

No, ei niin mitenkään. Kun ollaan tekemisissä ihmisten, ja etenkin poikien kanssa, sellaista kuin "täydellinen" ei olekkaan. Jossain kohti sitä kuitenkin "mokaa" suunitteli sitä ekaa kertaa vuosia tai kymmeniä vuosia. Silti aiheesta jaksetaan jauhaa. "Jokos oot päässy neitsyydestäs eroon?" Miten niin eroon? Ei se nyt ole niin raskas taakka että siitä jotakin vaivaa olisi. Kaikkein pahinta on, kun hävetään neitsyyttään. Sitä näkee aikalailla teinipoikien keskuudessa. Viime viikolla eräs luokkani poika leveili "saavansa pillua" minkä ehtii jolloin yksi kavereistani tokaisi "sä oot niin neitsyt" Olin pudota tuoliltani nähdessäni pojan ilmeen. Naama punaisena hän tunnusti asian laidan olevan juuri niin.

Annetaan ensimmäisten kertojen olla mitä ovat ja nautitaan niistä onnistuineista asioista (tapahtuivat ne sitten ensimmäistä tai kymmenettä kertaa)